Tietoa menetelmästä

Holotrooppinen Hengitystyöskentely

Holotrooppinen Hengitystyöskentely on voimakas itsetutkiskelun ja terapian menetelmä. Siinä käytetään yksinkertaisia keinoja (tietynlainen set & setting, tehostettu hengitys ja sisäistä prosessia tukeva musiikki), joiden avulla on mahdollista saavuttaa holotrooppisia tajunnantiloja. Sana holotrooppinen on johdettu kreikan kielestä, tarkoittaen kirjaimellisesti “liikettä kohti kokonaisuutta” (holos: kokonaisuus, trepein: liikkua johonkin suuntaan), joka kuvaa holotrooppisten tajunnantilojen vaikutusta ihmisen psyykelle yleisellä tasolla. Jos näitä tiloja hyödynnetään vastuullisesti ja turvallisesti, voivat ne olla todella parantavia, muutosvoimaisia ja informatiivisia. Holotrooppinen Hengitystyöskentely on Transpersoonalliseen psykologiaan kytkeytyvä kokemuksellinen terapeuttinen menetelmä, jossa hyödynnetään holotrooppisten tajunnantilojen, tunnneilmaisun ja kehotyöskentelyn eheyttävää voimaa.

 

Holotrooppinen Hengitystyöskentely on olemukseltaan voimaannuttava menetelmä, jonka avulla voimme löytää yhteyden ja luottamuksen omaan sisäiseen parantavaan viisauteen (Inner healing wisdom) irtipäästämisen ja antautumisen kautta. Tällä sisäisellä viisaudella on kyky ohjata yksilöllistä eheytymisprosessia ja tuoda kohdatavaksi juuri se, mitä missäkin hetkessä tarvitsemme.

 

Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn rakenne: valmistautuminen, sessio ja integraatio

Holotrooppisessa Hengitystyöskentelyssä turvallisuus on hyvin tärkeällä sijalla. Tämän vuoksi työpajojen rakenne on aina kolmiosainen, jokaisen osan ollessa yhtä tärkeä: valmistautuminen, sessio ja integraatio. Holotrooppista Hengitystyöskentelyä tehdään tavallisesti ryhmä-työpajoissa, mutta yksilölliset sessiot ovat myös mahdollisia. Holotrooppista Hengitystyöskentelyä ei tule tehdä turvallisuussyistä yksin tai ilman koulutettua fasilitoijaa.

 

Valmistautuminen on monitasoinen vaihe, mikä voidaan jakaa sisäisiin (set) ja ulkoisiin (setting) tekijöihin. Tavallisesti valmistautuminen alkaa siitä hetkestä, jolloin henkilö päättää tulla hengittelemään. Hän käy läpi motiivejaan, työpajaan liittyviä pelkoja ja toiveita, aloittaen näin sisäisen valmistautumisen. Terveystietolomakkeen täyttämisellä ja haastattelulla fasilitoijan kanssa voidaan kartoittaa mahdollisia riskitekijöitä, ilmaista ajatuksia ja saada henkilökohtainen yhteys fasilitoijaan. Työpajan ensimmäinen osa on oleellista valmistautumisen kannalta, missä käydään läpi sessioiden käytännöt ja tärkeää tietoa holotrooppisista tajunnantiloista. Turvan ja luottamuksen tunteet ovat keskeisessä osassa tämänkaltaisessa työskentelyssä, jotka pyritään luomaan niin ryhmää, fasilitoijia, itseä kuin prosessia kohtaan, ja jotka kehittyvät usein vahvoiksi nopeassakin ajassa kokiessamme holotrooppisia tajunnantiloja muiden ihmisten kanssa. Fasilitoijat huolehtivat, että ulkoiset puitteet ovat mahdollisimman turvalliset fyysisellä, emotionaalisella, psykologisella ja henkisellä tasolla.

 

Sessiot toteutetaan pareittain, jossa yhden session aikana ollaan joko hengittäjän ja sitterin (sit: istua) rooleissa. Noin kolmituntisen session aikana hengittäjä makaa patjalla silmät suljettuna tai peitettynä ja häntä neuvotaan suuntaamaan täysi huomio sisäiseen maailmaan. Session alussa on lyhyt rentoutus, joka auttaa rauhoittamaan mieltä ja saamaan yhteyden omaan kehoon. Tämän jälkeen hengittäjiä kannustetaan hengittämään hieman syvemmin ja nopeammin kuin tavallisesti, ilman taukoa hengitysten välissä. Tämänlainen tapa hengittää on eräänlainen kiintopiste, johon voi aina palata hengityssession edetessä. Koko session ajan soi Holotrooppiseen Hengitystyöskentelyyn suunniteltu musiikkivalikoima, joka helpottaa holotrooppisiin tajunnantiloihin pääsyä ja tukee sisäistä matkaa.

 

Sessioiden yleisenä strategiana on seurata sitä, mitä hetkessä tapahtuu spontaanisti ja antaa sille täysi ilmaisu. Tämä mahdollistaa irtipäästämisen rationaalisesta mielestä ja antautumisen sisäiselle parantavalle viisaudelle, joka tuo pintaan juuri oikean kokemuksen oikealla hetkellä. Tämä voi johtaa mitä moninaisimpiin kokemuksiin ja ilmaisuihin, kuten tunteellisiin purkauksiin, haluun laulaa, nauraa, itkeä tai huutaa, kehollisiin ilmaisuihin kuten tärinään, heilumiseen tai vääntyilyyn, psyykessä koettaviin muistoihin, visioihin ja oivalluksiin, kuoleman ja uudelleensyntymän kokemuksiin, matkoihin arkkityyppisiin maailmoihin, henkien ja jumaluuksien kohtaamisiin, tai mihin tahansa muuhun kokemukseen. Kokemusten sisältö on tavallisesti hyvin yksilöllinen ja merkityksellinen hengittäjälle. Yleisesti ottaen kaikille kokemuksille ja ilmauksille annetaan tilaa, ja fasilitoijat kannustavat hengittäjiä pysymään kokemuksensa kanssa ja seuraamaan sitä, mitä hetkessä jo tapahtuu. Fasilitoijat pysäyttävät prosessin vain, jos on riskinä, että hengittäjä voi satuttaa itseään, muita henkilöitä tai rikkoa tilaa ja tavaroita, jolloin pyritään löytämään turvallisempi tapa ilmaista sisäistä prosessia. Fasilitoijat tai sitterit eivät ohjaa hengittäjän prosessia, vaan hengittäjä päättää itse alusta loppuun miten käyttää aikansa patjalla.

 

Sitterin tehtävä on yksinkertainen: olla läsnä hengittäjälle ja auttaa perusasioissa, kuten viltin, tyynyn, nenäliinan tai veden antamisessa tai hengittäjän auttamisessa vessaan. Sitterinä oleminen on itsessään arvokas ja usein hyvin vaikuttava kokemus, jolloin pääsee todistamaan holotrooppisia tajunnantiloja täydessä toiminnassa hyväksyvällä läsnäololla. On tärkeää, että sitter ei keskeytä tai ohjaa hengittäjän prosessia. Sama pitää paikkansa fasilitoijien kohdalla, jotka ovat valmiina auttamaan tarpeen vaatiessa. Tällä tavoin sitterit ja fasilitoijat voivat tehdä tilan niin turvalliseksi, että hengittäjä voi antautua täysin omalle prosessilleen. Joissain tapauksissa empaattinen ihmiskosketus tai läheisyys voi antaa tarvittavan turvan tunteen tai olla itsessään hyvin parantavaa. Tarvittaessa fasilitoijat voivat tehdä yksinkertaista kehotyöskentelyä tai antaa neuvoja, joka auttaa usein prosessia etenemään haastavammissa tilanteissa tai hetkissä, jolloin ei tiedä mitä kannattaisi tehdä. Session lopussa fasilitoijat tarkastavat, että hengittäjä on tullut takaisin holotrooppisista tajunnantiloista ja että prosessi on tullut hyvään päätökseen. Jos näin ei ole, fasilitoijat voivat auttaa prosessia kohti parempaa lopputulemaa.

 

Integraation merkitystä ei voi painottaa liiaksi. Se tarkoittaa taitoa liittää session sisältö omaan elämään ja arkeen merkityksellisellä ja käytännöllisellä tavalla. Heti session jälkeen hengittäjää kannustetaan piirtämään mandala, joka tarkoittaa yksinkertaisesti tyhjälle paperille piirtämistä tai maalaamista “fiilispohjalta”. Mandalat auttavat usein integraatiossa toimien sanattomana ilmaisumuotona ja konkreettisena muistona, joka voi tuoda uusia oivalluksia viikkojenkin jälkeen. Kokemuksia sanallistetaan puhepiirissä, missä jokaisella on mahdollisuus kertoa kokemuksestaan ilman muiden antamia tulkintoja. Työpajan lopussa annetaan lisäneuvoja hyvään integraatioon, sillä toisinaan tarvitsemme pieniä työkaluja palatessamme maailmaan uusi kokemus sydämessämme. Työpajoissa voidaan käyttää myös muita integraatiokeinoja, kuten kollaasien tekemistä, tanssimista, kirjoittamista tai äänirentoutusta.

 

Laajennettu viitekehys ihmiskokemuksille

Uniikki osa Holotrooppista Hengitystyöskentelyä on sen ohessa käytetty laajennettu viitekehys ihmispsyykelle. Stan Grof muodosti sen tuhansien LSD-terapia sessioiden pohjalta yhdistäen siihen löytöjä tietoisuudentutkimuksesta, antropologiasta, syvyyspsykologian suuntauksista, transpersoonallisesta psykologiasta, erilaisista henkisistä järjestelmistä ja mystisistä traditioista, kattaen melko lailla koko ihmiskokemuksen spektrin kaikessa laajuudessaan. Tämä viitekehys käydään tarpeellisin osin läpi työpajan valmistautumisvaiheessa, sillä se on hyödyllinen työkalu epätavallisissa tajunnantiloissa navigointiin sekä niiden ymmärtämiseen. Yksityiskohtaisempaa tietoa siitä on mahdollista lukea Grofin julkaisemista teoksista tai luennoista. Tärkeä osa viitekehystä kuvaa erilaisia kokemuksia, joita voidaan kokea holotrooppisissa tajunnantiloissa, jotka jakautuvat neljään pääkategoriaan: sensomotoriseen, biograafiseen, perinataaliseen ja transpersoonalliseen.

 

Iso osa parantumista ja muutosta tapahtuu biografisella alueella - jolla tarkoitetaan elämäämme syntymän jälkeisestä ajasta tähän hetkeen - johon useat holotrooppiset kokemukset liittyvät esimerkiksi erilaisten muistojen, oivallusten tai symbolien kautta. Laajennettu viitekehys tuo kuitenkin esiin sen, että alitajunnassamme on tätäkin syvempiä kerrostumia, jotka voivat vaikuttaa jokapäiväiseen olemiseemme ja joihin on mahdollista saada kokemusperäinen yhteys. Perinataalinen alue tarkoittaa kokemuksia, jotka liittyvät hedelmöittymiseen, aikaan kohdussa, syntymätraumaan ja hetkiin syntymän jälkeen, jotka voidaan jaotella tarkemmin neljään erilaiseen kokemukselliseen matriisiin. Myös kuoleman ja uudelleensyntymän kokemukset liittyvät perinataaliseen alueeseen ja koettuna ne, kuten monet muutkin perinataaliset kokemukset, voivat olla hyvin dramaattisia mutta lopulta todella parantavia. Transpersoonallinen alue liittyy tavallisen persoonaamme ylittäviin kokemuksiin, jotka kumpuavat kollektiivisesta alitajunnasta tai arkkityyppisestä maailmasta. Se kattaa valtavan määrän erityylisiä kokemuksia, kuten kokemuksia oman sukulinjan traumoista ja edellisistä elämistä, kohtaamisia erilaisten entiteettien, henkioppaiden ja jumaluuksien kanssa sekä erilaisia ykseys- ja identifikaatiokokemuksia. Transpersoonalliset kokemukset ovat usein hyvin parantavia ja maailmankuvaa avartavia.

 

Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn historia

Stan ja Christina Grof kehittivät Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn 1970-luvun alussa vaihtoehdoksi psykedeeliterapialle. Stan Grof on psykiatri, joka teki uraauurtavaa tieteellistä tutkimusta psykedeelien parissa vuosien 1955 ja 1973 välissä Tsekkoslovakiassa ja USA:ssa. Hän on ollut kehittämässä myös psykolyyttistä ja psykedeelistä terapiaa, fasilitoiden yli 4000 LSD-sessiota tieteellisessä kontekstissa, ollen yksi kokeneimmista psykedeelitutkijoista ja -terapeuteista.

 

1970-luvulla psykedeelitutkimus ja -terapia kiellettiin psykedeelien tullessa laittomiksi lähes maailmanlaajuisesti. Tämä ajoi Grofin etsimään vastaavanlaista hoitomuotoa vaimonsa Christinan kanssa, sillä näyttö psykedeeliterapiasta oli ollut lupaavaa. Hiljalleen palaset loksahtivat paikoilleen Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn syntyessä Kaliforniassa Esalen instituutissa vuonna 1976, jota on tehty samalla tavalla siitä lähtien tähän päivään saakka. Grofin mukaan Holotrooppisessa Hengitystyöskentelyssä koetut kokemukset ja saavutetut terapeuttiset tulokset rinnastuvat syvyydeltään psykedeeliterapiaan, näkökannan vain vahvistuessa vuosikymmenten aikana.

 

Holotrooppinen Hengitystyöskentely on kasvanut maailmanlaajuiseksi liikkeeksi yli tuhannen fasilitoijan voimin. Grof Transpersonal Training (GTT) järjestää fasilitoijien koulutusmoduuleja USA:ssa, Euroopassa, Venäjällä, Australiassa ja Aasiassa. Association for Holotropic Breathwork International (AHBI) on maailmanlaajuinen organisaatio, European Association for Holotropic Breathwork toimii Euroopassa ja ympäri maailmaa on runsaasti paikallisempia yhdistyksiä. Tämä mielenkiintoinen ja tehokas menetelmä on myös rantautunut Suomeen, joten voimme ylpeänä esittää Holotropic Breathwork Finland ry:n, joka järjestää työpajoja ja tukee Pohjoismaista holotrooppista yhteisöä.

 
 
Hyödyllisiä linkkejä

Grof Transpersonal Training

www.holotropic.com

Tietoa Holotrooppisesta Hengitystyöskentelystä ja GTT-fasilitoija -koulutuksesta

 

Grof foundation

www.grof-holotropic-breathwork.net

Holotrooppisen hengitystyöskentelyn kansainvälinen katto-organisaatio

European association for Holotropic Breathwork

www.holotropic-association.eu

Tietoa Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn työpajoista ja koulutusmoduuleista Euroopassa

Music for Holotropic Breathwork

www.musicforbreathwork.com

Esimerkkejä Holotrooppisessa Hengitystyöskentelyssä käytetystä musiikista

Holotropic Breathwork Finland ry

info@holotropic.fi

  • Grey Facebook Icon